Meidän maailma

Esikon äiti, neuleaddikti ja wannabe tee itse -tyyppi tuunaa, sisustaa ja kotoilee.

Archive for syyskuu 2012

Tuolien verhoilun ihanuudesta ja valinnan vaikeudesta

with 2 comments

Löysin sattumalta uuteen kotiimme aivan mahtavan Lahden Puukalusto Oy:n 1930-luvulla valmistaman ruokailuryhmän. Jatkettava ruokapöytä ja tuolit ovat ikäisekseen aikas hyvässä kunnossa, mutta haluan antaa tuoleille lisää eloisuutta verhoilemalla niiden istuimet uudelleen. Ja nyt tuleekin se tenkkapoo. Mahtavia verhoilukankaita on vaikka millä mitalla, enkä kuollaksenikaan osaa päättää, mihin kankaaseen päätyisin. Valintaa ei myöskään helpota se, että ihastelemani kankaat olisivat samankaltaisia tyyliltään. Voi kääk.

Kuulisinko Kanteleen kutsua, nauttisinko Pikku jätskistä, lekottelisinko Räsymatolla vai herkuttelisinko Puutarhurin parhailla?

Toisaalta, miksi en tarttuisi Taimeen tai päällystäisi Praliinilla? Kaunis kauriskin houkuttaisi tai miksi en tanssahtelisi satavarman Tantsun kanssa.

Nyt kun katselen näitä suosikkikankaitani yhdessä, mielessäni kävi sellainenkin villi ajatus, että miksipä en verhoilisi kutakin tuolia yhdellä suosikeistani. Uuuh, valintoja, valintoja. Mihin kankaaseen sinä päätyisit?

Written by Sanna

19.9.2012 at 13:20

Kategoria(t): Keittiössä, Koti, Sisustus

Mihin se kesä katosi?

leave a comment »

En ole viettänyt kunnon kesää naismuistiin. Viimeisin kesä taitaa olla vuodelta 2008, jolloin reissasimme siipan kanssa pitkin Eurooppaa. Kesä 2009 meni häitä järjestellessä, 2010 olin hukkua hormoonipöllyihin ja viime vuoden kaksi lomaviikkoa meni stressinhuuruisessa automatkassa anoppilaan ja takaisin. Tänä kesänä minulla ei ollut lomaa lainkaan, vaan painoin hommia joka ikinen arkipäivä. Selatessani kuvia kamerastamme näen, että siippa ja Esikko ovat kyllä pitäneet hauskaa. Tyypit ovat pulikoineet milloin altaassa, milloin meressä,  hoploppailleet, retkeillet, lentäneet vieraille maille ja matkustelleet hieman täällä kotimaassakin. Minä sen sijaan olen käkkinyt koneeni äärellä ja ollut täysin tietämätön siitä, että kesä oli ja meni. Tällä viikolla havahduin siihen, että pihapiirimme vaahterat punertavat ja valo on vaihtunut tympeänharmaaseen kalseuteen.

Saimme sentään pakastimen täyteen kesän makuja.

Onneksi tämä syksy tarjoaa jotakin, mitä odottaa. Olemme muuttamassa vajaan parin viikon päästä maaseudulle, vanhan, vuonna 1924 rakennetun kyläkoulun ylisille. Olen jo mielessäni mallaillut pihaistutuksia, sisustanut unelmieni keittiötä ja fiilistellyt vanhojen hirsien ja räsymattojen mutkatonta liittoa. Kyläkoulun yläkerta tarjoaa pienelle perheellemme lääniä elää ja hengittää. Olen ihmetellyt, miten kummassa täytän uudet neliömme yli kaksi kertaa pienemmän kerrostaloasuntomme huonekaluilla, kaikki tavaramme kun mahtuisivat uuden kotimme olohuoneeseen. Kuluva syksy taitaakin sujua rattoisasti kyläkirppiksiä koluten ja nettihuutokauppoja selaillen.

Written by Sanna

12.9.2012 at 10:44

Kategoria(t): Elo ja olo

%d bloggaajaa tykkää tästä: