Meidän maailma

Esikon äiti, neuleaddikti ja wannabe tee itse -tyyppi tuunaa, sisustaa ja kotoilee.

Archive for kesäkuu 2012

Orvokkeja äidille

leave a comment »

Joskus minulla on vaikeuksia päättää, mihin asentoon sitä suunsa vääntäisi tuon meidän pienen täystuhon kanssa. Esikko oli sitten pistänyt matalaksi huolella ja hartaasti paapomani orvokkimaan meidän terassiltamme. No okei, kyseessä oli kukkalaatikko eikä mikään maaplanttu, mutta kyllä se pieneltä kukkaniityltä minun silmissäni näytti, semminkin kun olen menneinä vuosina onnistunut tappamaan jopa feikkilimoviikunan (siitä vain putosi lehdet, en tiedä mitä tapahtui). Olin jo aikeissa murahtaa katkottuja orvokkeja ja multalänttejä siivotessani, mutta sitten tirppana keksi ilmoittaa keränneensä äidille kukkia. Heltyähän siinä sitten piti.

Keräsin Esikon käsittelystä parhaiten säilyneet orvokit kimpuksi, jonka laitoin Hans Nyqvistin pieneen Kotilasi-sarjan purkkiin. Kauniitahan nuo ovat ja tuoksuvat hyvälle – aivan kuten minun pieni pirpananikin.

Written by Sanna

30.6.2012 at 00:25

Kategoria(t): Äitiys

Pupu Söpö – suloinen amigurumi-pupu

with 2 comments

Amigurumipajan Reija oli oikeassa ennustaessaan, että jäisin nopsaan koukkuun amigurumeihin. En niinkään välitä piskuisista amigurumeista, mutta amigurumitekniikalla tehdyt kunnon kokoiset lelut miellyttävät minua kovasti.

pupu amigurumi lelu

Tämän vaaleanpuna-valkoraidallisen Pupu Söpön näpräsin yhdessä viikonlopussa Game of Thronesia katsellessani ja ohje on täysin omasta päästä repäisty. Kun amigurumitekniikan kerran oppii, ei näihin palloista koostuviin kavereihin tarvitse ohjeita, sen kun vaan päättää, minkä kokoista kaveria tässä tehdään.

pupu amigurumi lelu

Pupu Söpöstä tuli oitis yksi Esikon lempparileluista ja se sai kunnian tulla kanssamme juhannuksen viettoon Äiteen mökille. Möksällä Pupu Söpö kirmaili kukkamaalla ja polkaisi läheiselle tanssilavalle riiuulle. Ties vaikka tässä vielä pääsisi todistamaan pikkupupujen esiinmarssia.

pupu amigurumi lelu

Written by Sanna

26.6.2012 at 07:11

Kategoria(t): Virkaten

Paluu Äiteen mökille

with one comment

Kolme vuotta se otti, mutta nyt on juhannusta vietetty likipitäin kuin silloin ennen. Viime juhannuksenahan uhittelin, että teemme komean paluun Äiteen mökille ja totta vie, juhlistimme keskikesää aurinkoisessa säässä savukalasta, uusista perunoista ja mansikkakakusta nautiskellen. Loikoilimme tuntikausia mökkirannalla ja naperomme fiilisteli lämpöisessä rantavedessä käsipohjaa opetellen ja hiekkakakkuja rakennellen.

No juu, ettei ihan hehkutukseksi menisi, niin Esikolla otti reilu pari päivää tottua maaseudun eläviin. Kaikki hiemankin lentävät, leijailevat, inisevät ja pörisevät luonnonihmeet saivat taaperomme kirkumaan, huutamaan apua ja roikkumaan lahkeessa. Pari päivää siis saimme kanniskella kolmetoistakiloista entomofoobikkoa, ennen kuin tuo suostui ottamaan edes muutaman askeleen itsekseen pihamaalla ja rantahietikolla.

Olin hieman ihmeissäni, että kaveri otti niinkin raskaasti kaikki eläväiset, vaikka olemmehan me kaupungissakin saaneet tutustua niin mehiläisiin, kärpäsiin, hyttysiin kuin muurahaisiinkin. Olin jo jossakin vaiheessa valmis luovuttamaan ja palaamaan kaupunkiin etuajassa, mutta onneksi lauantaiaamusta alkoi kirkuminen ja puntissa roikkuminen vähentyä.

Muutaman viikon kuluttua saankin olla pidemmän aikaa yksin kotona (woop, woop, räikkä, räikkä!), kun Esikko suuntaa siipan kanssa kesäloman viettoon babkalaan. Minulla ei ole tänä vuonna kesälomaa, mutta pari viikkoa yksin kotona käy mainiosti lomasta sekin. Huu, näen jo itseni parvekkeellamme kutimien kimpussa, viinilasi viekussa ja läppäri toimintavalmiina kaffepöydällä. Alkaa varmaan tämäkin blogi jälleen piristyä.

Kiva olla täällä taas kanssanne!

 

Written by Sanna

24.6.2012 at 20:38

Kategoria(t): Elo ja olo

%d bloggaajaa tykkää tästä: