Ihan turha tulla!

Syksyn nimittäin. En suostu hyväksymään sitä, että jo elokuun puolella on muka täysi syksy. Muodista ja tyylistä bloggaavat esittelevät kilvan syysgarderobejaan ja syksyn trendejä. Vaatekaupat ovat pullollaan syysrompetta, parin viikon kuluttua kai aloitetaan joulun tekeminen. Sain puistatuksia, kun valveutuneet äiti-ihmiset alkoivat esitellä juuri hankkimiaan lasten toppapukuja Facebookissa (juu juu, parhaat viedään päältä jiiänee). Töidenkin suhteen aikakirjat ovat hieman sekaisin. Koko ajan tuntuu siltä, että vuosi vetelee viimeisiään ja että tässä pitäisi vielä saattaa se ja tuokin juttu päätökseen. Ihmiset hyvät, nyt on vasta elokuu!

Olen niitä tyyppejä, jotka ovat käytännössä koomassa lokakuusta maaliskuuhun. Elän kesästä ja kesälle, talvi puolestaan kuluttaa ja masentaa. Kuulas syksy sieni- ja marjasatoineen olisi periaatteessa ihan siedettävä vuodenaika, jos se ei johtaisi väistämättä talveen. Mutta näillä leveysasteilla kun elelet, niin minkäs teet. Syksyn alku tietää minun kalenterissani varmaa talvea.

Vaikka vastustankin ajatusta syksystä elokuussa, olen kuitenkin järki-ihmisiä. Pitsineuleen syntyminen ei käy ihan käden käänteessä, joten aikaisin on aloitettava, mikäli mielii saada valmista syksyksi. Puikoilta löytyy pehmoista Debbie Blissin Baby Cashmerinoa mintun (vai teemaan sopivasti ompun?) vihreänä. Langan olisi tarkoitus taipua lapsen pitsijakuksi Novitan kesän 2010 numeron ohjetta soveltaen. Mitäs muilta löytyy puikoilta? Jotakin syksyistä, vai peräti sisältöä joulun paketteihin?