Kierrätystehtailua

Kenkämeren Heli ennättikin jo kertoa, että vierailimme yhdessä Kierrätystehtaalla, joka järjestettiin tänä vuonna neljättä kertaa. Osallistuin aivan ensimmäiseen Kierrätystehdas-tapahtumaan vuonna 2008 ja täytyy hieman harmitella, että tapahtuma on mielestäni hukannut idean, joka sillä alunperin oli. Nimittäin tämän vuotisen Kierrätystehdasvierailun jälkeen laskeskelin, että olin taas käyttänyt yli 70 euroa Esikon vaatteisiin ja pehmoihin (no, ostin minä itselleni laukun, mutta se olikin kaikista ostoksista halvin se), vaikka tarkoitukseni olikin mennä saamaan ideoita, kuinka tuunata ja uudistaa sitä mitä minulla jo on.

Alun alkaen Kierrätystehtaalle mentiin erityisesti Vaihtotorin vuoksi, jonne kävijät saivat tuoda itselleen tarpeettomia tavaroita ja viedä maksutta mukanaan mitä halusivat. Lisäksi Kierrätystehtaan valttikortteja olivat erilaiset työpajat, joista sai käytännön vinkkejä, ideoita ja ohjeistusta omin käsin tuunaamiseen ja puuhaamiseen. Kyseiset palvelut kyllä löytyivät tämänkin vuoden tapahtumasta, mutta päähuomio Kierrätystehtaalla oli ehdottomasti Kauppatorilla ja siellä myyntiä tekevillä kierrätysalan yrityksillä.

Milloinkohan sitä oppisi, että ekologisuus, eettisyys ja kestävä kehitys ei ole ekomateriaaleista tehtyjen uusien tuotteiden hankkimista vaan omien kulutustottumusten uudelleen pohtimista, halujen ja tarpeiden erottelua ja vanhan, jo olemassa olevan tavaran uudistamista? Toivoisin todella, että Kierrätystehdas-tapahtuma ottaisi nämä kysymykset huomioon ensi vuoden keikkaa rakentaessaan. Täällä pk-seudulla on jo lukuisia käsityö- ja kädentaitotapahtumia, joita myös kierrätysalan yritykset jo aktiivisesti hyödyntävät markkinointi- ja myyntikanavina, joten olisiko huono idea alan yrityksiltä rantautua Kierrätystehdas-tapahtumaan myyntityön sijaan jakamaan sitä tietotaitoa, mitä heillä on vanhan uudistamisesta. Itse ainakin kaipaisin tapahtumaa, jossa ostaminen ei ole itseisarvo.