Norottaa
Tein Kädentaitomessuilla tuttavuutta Noro-lankojen kanssa (myöhäisherännäinen, I know!), mutta en vielä tuolloin täyttänyt varantojani, sillä kukkaroni huusi jo hoosiannaa muiden näytteilleasettajien kojuilla vierailtuani. Noro ei kuitenkaan jättänyt rauhaan, joten männä viikolla hankin Noro Kureyon -villalankaa Lankatalo PRIIMAN verkkokaupasta. Valitsin sävyn, jossa pinkki, violetti, viini ja koboltti hallitsevat tunnelmaa.
Mutta mitä tästä nyt oikein tekisi?! Vieraiden lankojen ostaminen verkkokaupasta on hieman kinkkistä, kun lankaa ei pääse hipeltämään sormien välissä. Kureyon osoittautuikin yllätyksekseni aika karkeaksi ja raskaaksi langaksi. Olin haaveillut ilmavasta ja kevyestä huivista tahi shaalista jollakin verkkoneuloksella toteutettuna, mutta Kureyon taitaakin olla enemmän sukkalanka, vai mitä. Taidan päätyä siihen, että pistän Kureyonin sukiksi ja tilaan jotakin silkkistä huivia varten. Oppia ikä kaikki jiiänee.
[…] Noro Kureyon nimittäin. Ensimmäistä sukkaa tikutessani totesin, että Noron väritys alkoi muistuttaa koiran […]
Sukkasiksi meni « Meidän maailma
4.5.2011 at 11:04