Kevät – se tulee sittenkin!

Auringon lämmittävät säteet ja lisääntynyt valo tekevät ihmeitä. Mieli virkistyy, into iskeä talven aikana kertyneen ryönän kimppuun kasvaa, ruokavalio terveellistyy ja sekä koti että vaatekaappi tuntuvat kaipaavan kevätsävyjä tunkkaisen talvitunnelman karkoittamiseksi. Huomaan kevään tulon myös siitä, että sormia alkaa syyhyttää. Kaipaan tekemistä. Haluan kirjoittaa, neuloa, ommella ja askarrella. Haluan puuhailla kaikkea mukavaa ja ottaa ilon irti näistä kahdesta viimeisestä kuukaudesta, jotka vietän kotona Esikon kanssa.

Esikon neulegarderoobi sai esimakua keväisistä sävyistä muutama viikko takaperin, kun sain tytön hempeän neuletakin valmiiksi. Takista tuli oikein mukava, vaikka alkuun jouduinkin purkutöihin useampaan otteeseen. Tapojeni vastaisesti en pitäytynytkään tiukasti yhdessä ohjeessa, vaan takin malli on muunnelma kevään 2010 ja syksyn 2010 Novitassa julkaistujen vauvan neuletakkien ohjeista. Siitä tuli vanhojen duffelin nappien avustuksella tosi mukava, vaikka itse sanonkin. Nyt odottelemme ilmojen lämpenemistä, jotta pääsemme Esikon kanssa testaamaan, miten takki kestää leppeässä kevättuulessa flaneerausta ja terassilla kahvittelua.